Suomen Lääketieteen Säätiö haastatteli juhlavuotensa kunniaksi Aarno Palotietä geenitutkimuksen merkityksestä, FinnGen-tutkimuksesta ja suomalaisten erityisasemasta alan tutkimuksessa.

Tällä viikolla 135 000 suomalaisen tutkimusaineistoon perustuvat geneettiset tutkimustulokset avattiin vapaasti kansainvälisen tutkimusyhteisön käyttöön.

Helsingin yliopiston ja Stanfordin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet uusia geneettisiä tekijöitä, jotka madaltavat silmänpainetta ja vähentävät riskiä sairastua glaukoomaan. Jopa kahdeksalla prosentilla suomalaisista on ANGPTL7-geenin glaukoomalta suojaava muoto. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia glaukooman hoitoon.

FinnGen-tutkimusryhmä osoitti laajamittaisen genomitiedon hyödyt sydänsairauksien, diabeteksen ja yleisimpien syöpien sairastumisriskin arvioinnissa. Yli 135 000 suomalaisen FinnGen-tutkimusaineistoon perustuvat tulokset osoittavat, että uudet geenitietoa hyödyntävät työkalut auttavat tunnistamaan sellaisia korkeassa riskissä olevia henkilöitä, jotka jäävät nykyjärjestelmässä tunnistamatta.

Tutkimusryhmät ympäri maailmaa työskentelevät kiivaasti Covid-19-viruksen aiheuttaman epidemian voittamiseksi. Myös FinnGen osallistuu käynnissä oleviin hankkeisiin niiltä osin, kuin tutkimukseen kerätty aineisto sen mahdollistaa.

Laajassa suomalaisessa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisessä FinnGen-geenitutkimushankkeessa on nyt mukana jo 11 kansainvälistä lääkeyritystä Janssen Pharmaceutical Companies of Johnson & Johnson –konsernin ja Maze Therapeuticsin liityttyä mukaan.

Ensimmäinen erä FinnGen-hankkeen tutkimustuloksista on nyt vapautettu tiedeyhteisön laajasti hyödynnettäväksi. Tuloksiin pääsee myös tutustumaan graafisen käyttöliittyman välityksellä.

Tämä teksti on julkaistu alunperin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Viikon Juttu -blogissa 18. marraskuuta.

FinnGen-hankkeen neljäs yrityksille suunnattu info- ja keskustelutilaisuus järjestettiin keskiviikkona 4.12.2019 klo 12-15. 

FinnGen-tutkimushanke on saavuttanut tärkeän välietapin. Näytekeräystä koordinoiva Helsingin Biopankki raportoi elokuussa, että hankkeen käytettävissä olevien näytteiden määrä on ylittänyt 300 000.