Laajaan 120 000 naisen FinnGen-tutkimusaineistoon perustuvat tulokset osoittavat, että perinnöllistä rintasyöpäriskiä tulisi arvioida nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Perinnöllisen rintasyövän hoidossa ja ennaltaehkäisyssä huomioidaan tällä hetkellä vain yksittäiset geenivirheet. Kattavamman genomitiedon avulla voitaisiin kuitenkin tunnistaa korkeassa rintasyöpäriskissä olevia naisia huomattavasti nykyistä paremmin. Tietoa voitaisiin hyödyntää etenkin rintasyöpään sairastuneen lähisukulaisten sairastumisriskin arvioinnissa.

Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM etsii FinnGen-hankkeeseen kliinistä koordinaattoria. Kliinisen koordinaattorin tehtäviin kuuluu mm. kliinisten asiantuntijaryhmien toiminnan suunnitteleminen, tutkimusprojektien koordinointi, etenemisen seuranta sekä raportointi, yhdessä kliinisten asiantuntijoiden ja tieteellisen johtajan kanssa. 

Järjestimme "FinnGen - geenitutkimusta yksilön ja yhteiskunnan parhaaksi" -tilaisuuden, jossa FinnGen-hankkeen päätutkijat, biopankkien edustajat ja muut hankkeeseen osallistuvat tahot kertoivat geenitutkimuksen merkityksestä lääketieteelliselle tutkimukselle ja potilaiden hoidon tulevaisuudelle. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa vuoden loppuun saakka.

EU-tuomioistuin kumosi heinäkuisessa päätöksessään ns. Privacy Shield -järjestelyn. FinnGen-hanke on ryhtynyt toimenpiteisiin arvioidakseen päätöksen vaikutuksia toimintaansa. Päätöksen seurauksena tiedonsiirto EU:n ja USA:n välillä ei voi enää jatkossa perustua Privacy Shield –järjestelmään, mutta tietojen siirto niin sanottujen mallisopimuslausekkeiden perusteella on edelleen sallittua. FinnGenin tiedonsiirrot Yhdysvaltoihin tapahtuvat ja tapahtuivat jo ennen tuomioistuimen kesäistä päätöstä mallisopimuslausekkeiden nojalla.

Olemme iloisia voidessamme toivottaa Novartiksen lämpimästi tervetulleeksi mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon!

Suomen Lääketieteen Säätiö haastatteli juhlavuotensa kunniaksi Aarno Palotietä geenitutkimuksen merkityksestä, FinnGen-tutkimuksesta ja suomalaisten erityisasemasta alan tutkimuksessa.

Tällä viikolla 135 000 suomalaisen tutkimusaineistoon perustuvat geneettiset tutkimustulokset avattiin vapaasti kansainvälisen tutkimusyhteisön käyttöön.

Helsingin yliopiston ja Stanfordin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet uusia geneettisiä tekijöitä, jotka madaltavat silmänpainetta ja vähentävät riskiä sairastua glaukoomaan. Jopa kahdeksalla prosentilla suomalaisista on ANGPTL7-geenin glaukoomalta suojaava muoto. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia glaukooman hoitoon.

FinnGen-tutkimusryhmä osoitti laajamittaisen genomitiedon hyödyt sydänsairauksien, diabeteksen ja yleisimpien syöpien sairastumisriskin arvioinnissa. Yli 135 000 suomalaisen FinnGen-tutkimusaineistoon perustuvat tulokset osoittavat, että uudet geenitietoa hyödyntävät työkalut auttavat tunnistamaan sellaisia korkeassa riskissä olevia henkilöitä, jotka jäävät nykyjärjestelmässä tunnistamatta.

Tutkimusryhmät ympäri maailmaa työskentelevät kiivaasti Covid-19-viruksen aiheuttaman epidemian voittamiseksi. Myös FinnGen osallistuu käynnissä oleviin hankkeisiin niiltä osin, kuin tutkimukseen kerätty aineisto sen mahdollistaa.