Suomalaistutkimus selvitti skitsofrenialääkkeen haittavaikutuksia ja osoitti keuhkokuumeen ja vakavien suolisto-ongelmien olevan oletettua yleisempiä lääkkeen käyttäjillä. Molemmat sivuvaikutukset lisäävät kuolleisuutta ja vaativat parempaa seurantaa. Tulokset puoltavat riskipotilaiden tunnistamista geenitestein.

Itä-Suomen yliopiston ja yhteistyökumppanien tutkimuksessa tunnistettiin uusia normaalipaineiseen hydrokefaliaan (NPH) liittyviä geenimuutoksia. Kyseessä oli ensimmäinen laajamittainen koko genomin kattava tutkimus NPH-taudista maailmassa. Tulokset antavat uutta tietoa NPH:n geneettisestä taustasta ja voivat auttaa selvittämään taudin tarkempia syntymekanismeja.

Valkosormisuuden eli Raynaud’n taudin taustalta löydettiin kahdeksan immuniteettiin ja verenkiertoon vaikuttavaa geeniä. Tarkemmat solukokeet osoittivat etenkin adrenergisen signaalijärjestelmän vaikuttavan Raynaud’n taudin kehittymiseen, varsinkin kylmissä olosuhteissa.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimus osoitti, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin ja pidempää elinikää. Kyseessä on kansainvälisesti tähän mennessä laajin perinnöllisen lihasvoiman ja sen yhteyttä sairastavuuteen käsittelevä tutkimus. Tutkimusaineistona oli yli 340 000 suomalaisen genomi- ja terveystiedot.

Helsingin yliopiston vuoden 2024 dosentiksi on valittu tutkimusjohtaja, solubiologian dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Aarno Palotie. Vuoden dosentin valitsee Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys.

Suomalaisilta löydettiin uusi perinnöllinen sairaus, joka ilmenee rajuna mononukleoosina. Geenivirhe voi johdattaa monien eri sairauksien hoitoihin.

Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin yhteys yleisen geenimuodon ja borrelioosin eli Lymen taudin välillä. Iholle erittyvät proteiinit vaikuttavat borrelioosin riskiin ja antavat viitteitä mahdollisesta uudesta puolustusmekanismista.

Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreet tulokset osoittavat, että geneettisen riskitiedon hyödyntäminen auttaisi räätälöimään ja kohdentamaan rintasyöpäseulontoja niille naisille, jotka siitä eniten hyötyisivät.

Immuunivasteen geenit vaikuttavat yksilön keuhkosyöpäriskiin, osoittaa maailman johtavassa tiedelehdessä julkaistu tutkimus. Suppeampi valikoima puolustusjärjestelmän keskiössä toimivia HLA-molekyylejä lisää keuhkosyövän riskiä etenkin tupakoivilla.

Uudenlainen suomalaistutkimus on selvittänyt kohdunaikaisten kasvuolosuhteiden ja aikuisiän sydän- ja verisuonitautien yhteyttä. Tulokset korostavat äidin ja lapsen yhteisten perintötekijöiden merkitystä.