FinnGen-tutkimushanke on onnistunut päätavoitteessaan ja tuottanut genomitietoa puolesta miljoonasta suomalaisesta. Hankkeessa on selvitetty tähän mennessä tuhansien eri sairauksien geenitaustaa väestössämme. Tutkimuksen seuraavana kunnianhimoisena tavoitteena on selvittää, miten geenit vaikuttavat sairauksien etenemiseen ja ennusteeseen. Tätä varten on saatu uusi, yli 50 miljoonan euron rahoitus.

FinnGen-tutkimuksen aktiivinen näytekeräysvaihe on saatu päätökseen. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan lisää siitä, minkälainen tutkimusaineisto on muodostettu, minkälaisia tutkimusläpimurtoja sen avulla on jo tehty, miten tuotettua genomitietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollossa biopankkien kautta ja mitä tapahtuu hankkeen seuraavien neljän vuoden aikana. Illan päättää aiheeseen yhteiskunnallista perspektiiviä tuova paneelikeskustelu.

FinnGenin tavoittelema 500 000 osallistujan tutkimusaineisto on saatu kokoon tavoiteaikataulussa. Kiitämme kaikkia suomalaisia biopankkinäytteen luovuttajia lääketieteellisen tutkimuksen mahdollistamisesta ja biopankkeja erinomaisesta yhteistyöstä kuluneen kuuden vuoden aikana!

Satoja Helsingin yliopiston kaksostutkimukseen aiemmin osallistuneita henkilöitä kutsutaan THL Biopankin kautta uuteen tutkimukseen, jonka avulla pyritään kehittämään menetelmiä Alzheimerin taudin varhaiseen havaitsemiseen.

Suomessa toteutettava FinnGen-geenitutkimus on paljastanut runsaasti aiemmin tuntemattomia perinnöllisiä riskitekijöitä monille vakaville sairauksille. Uudet tulokset haastavat myös biologian oppitunneilta tutut periytymisen mallit.

Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa on havaittu yli 300 geenialueen liittyvän kolesterolilääkkeiden, verenpainelääkkeiden tai aikuisiän diabeteslääkkeiden käyttöön. Lääkekäyttöön yhdistetyt perimän alueet auttoivat tunnistamaan myös uusia sydän- ja verisuonitautien riskigeenejä.

Laajan suomalaisen biopankkitutkimuksen mukaan testosteronipitoisuuksien normaali vaihtelu aikuisiällä on yksilöllinen ominaisuus muiden joukossa, eikä sitä tulisi pitää pääasiallisena ulkonäön, käyttäytymisen ja sairausalttiuden taustalla vaikuttavana tekijänä.

FinnGen-tutkimusryhmä on tunnistanut 27 perinnöllistä riskitekijää kuuloluiden toimintaa häiritsevälle ja siten kuulon heikentymistä aiheuttavalle sairaudelle, otoskleroosille. Osa tunnistetuista geenivirheistä on erityisesti suomalaiselle väestölle tyypillisiä.

FinnGen-geenitutkimuksessa on tunnistettu 50 suonikohjujen riskiin vaikuttavaa geenimuotoa, joista kaksi on erityisesti suomalaiselle väestölle tyypillisiä. Solujen välistä aukkoliitosta koodaavasta geenistä löytyi mutaatio, jonka kantajilla on yli kolmanneksen pienempi riski saada suonikohjuja kuin väestöllä keskimäärin.

Laaja suomalainen geenitutkimus on tuottanut lisätietoa ylähengitysteiden infektioherkkyyteen vaikuttavista geneettisistä riskitekijöistä. Tulokset auttavat ymmärtämään yksilöllisiä eroja sairastumisalttiudessa ja paljastavat yhteisiä riskitekijöitä useiden eri tyyppisten infektioiden taustalta.