FinnGen-tutkimuksen aktiivinen näytekeräysvaihe on saatu päätökseen. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan lisää siitä, minkälainen tutkimusaineisto on muodostettu, minkälaisia tutkimusläpimurtoja sen avulla on jo tehty, miten tuotettua genomitietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollossa biopankkien kautta ja mitä tapahtuu hankkeen seuraavien neljän vuoden aikana. Illan päättää aiheeseen yhteiskunnallista perspektiiviä tuova paneelikeskustelu.

FinnGenin tavoittelema 500 000 osallistujan tutkimusaineisto on saatu kokoon tavoiteaikataulussa. Kiitämme kaikkia suomalaisia biopankkinäytteen luovuttajia lääketieteellisen tutkimuksen mahdollistamisesta ja biopankkeja erinomaisesta yhteistyöstä kuluneen kuuden vuoden aikana!

Yli 600 000 osallistujaa kattava suomalaistutkimus vahvistaa unettomuuden suurentavan alttiutta sairastua influenssaan ja muihin hengitystieinfektioihin. Lisäksi huonounisuuden todettiin suurentavan sairaalahoitoa vaativan koronainfektion riskiä.

Suomessa toteutettu laaja pre-eklampsian perinnöllisiä riskitekijöitä selvittänyt tutkimus osoitti, että kyseisellä raskauskomplikaatiolla ja verenpainetaudilla on monia yhteisiä alttiustekijöitä. Pre-eklampsiaan sairastuneiden naisten kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota elintapoihin verenpainetaudin ja muiden sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisemiseksi.

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä Oulun yliopiston, suomalaisen FinnGen-hankkeen ja 24 muun tutkimusryhmän kanssa eri puolilta maailmaa julkaisseet tähän mennessä laajimman tutkimuksen endometrioosin geneettisestä perustasta.

FinnGen-hankkeeseen pohjautuvassa Oulun yliopiston tutkimusryhmän johtamassa tutkimuksessa saatiin arvokasta tietoa myoomien riskiä säätelevistä geneettisistä tekijöistä. Tuoreet löydökset voivat auttaa lääkehoitojen kehittämistä myoomiin tulevaisuudessa.

Satoja Helsingin yliopiston kaksostutkimukseen aiemmin osallistuneita henkilöitä kutsutaan THL Biopankin kautta uuteen tutkimukseen, jonka avulla pyritään kehittämään menetelmiä Alzheimerin taudin varhaiseen havaitsemiseen.

Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa on havaittu yli 300 geenialueen liittyvän kolesterolilääkkeiden, verenpainelääkkeiden tai aikuisiän diabeteslääkkeiden käyttöön. Lääkekäyttöön yhdistetyt perimän alueet auttoivat tunnistamaan myös uusia sydän- ja verisuonitautien riskigeenejä.

Laajan suomalaisen biopankkitutkimuksen mukaan testosteronipitoisuuksien normaali vaihtelu aikuisiällä on yksilöllinen ominaisuus muiden joukossa, eikä sitä tulisi pitää pääasiallisena ulkonäön, käyttäytymisen ja sairausalttiuden taustalla vaikuttavana tekijänä.

FinnGen-tutkimusryhmä on tunnistanut 27 perinnöllistä riskitekijää kuuloluiden toimintaa häiritsevälle ja siten kuulon heikentymistä aiheuttavalle sairaudelle, otoskleroosille. Osa tunnistetuista geenivirheistä on erityisesti suomalaiselle väestölle tyypillisiä.