Uniongelmat altistavat hengitystieinfektioille

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aiempi unettomuusdiagnoosi suurentaa riskiä sairastua erityyppisiin hengitystieinfektioihin. Suomalaisilla osallistujilla unettomuudesta kärsivien riski sairastua tarkemmin määrittelemättömään hengitystieinfektioon oli lähes kuusinkertainen ja influenssaan yli nelinkertainen keskimääräiseen verrattuna. 

Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista FinnGen-tutkimusaineistoa ja Iso-Britannian biopankkiaineistoa. Tutkimus kattoi yhteensä yli 600 000 henkilöä, joista lähes kaksi kolmasosaa oli suomalaisia. 

Iso-Britannian biopankin aineistoon pohjautuvat analyysit vahvistivat suomalaisessa aineistossa saadut tulokset unettomuusdiagnoosin ja infektioriskin yhteydestä, vaikka havaittu vaikutus ei ollutkaan yhtä selkeä. 

Geneettinen tutkimus vahvisti syy-yhteyden 

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä lyhytkestoisen unettomuuden ja elimistön puolustusjärjestelmän välisestä yhteydestä. Myös pitkäaikaisen unettomuuden ja infektioherkkyyden välistä yhteyttä on tutkittu, mutta syy-seuraussuhdetta ei ole aiemmin voitu todistaa. 

Nyt toteutetussa tutkimuksessa hyödynnettiin geneettisen epidemiologian menetelmiä syy-yhteyden selvittämiseen ja vahvistettiin unettomuuden lisäävän hengitystieinfektioiden riskiä. Lisäksi havaittiin yhteys unettomuuden ja koronainfektion oireidenvakavuuden ja sairaalahoitoa vaatineen koronainfektion välillä.

– Tällaisen tutkimusasetelman etuna on sekä pitkittäisaineistojen hyödyntäminen että syy-seuraussuhteiden kartoittaminen satunnaistamiseen perustuvilla perimän analyysityökaluilla, kertoo tutkimuksesta vastannut ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä. 

Lisäksi tutkimuksessa selvisi, ettei tuloksia selitä esimerkiksi ylipaino tai tupakointi, joiden molempien tiedetään altistavan sekä unettomuudelle että hengitystieinfektioille.

Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii lähes 10 prosenttia suomalaisista. Havainnoilla on siis merkitystä myös kansanterveyden kannalta.

– Tulokset osoittavat, että riittävällä unella on merkitystä tehokkaan immuunipuolustuksen ylläpitämiseksi, Hanna Ollila sanoo.

Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopisto ja Harvardin yliopisto yhteistyössä Yalen ja Stanfordin yliopistojen kanssa.

eBioMedicine-lehdessä julkaistu tutkimus on avoimesti luettavissa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Instrumentariumin tiedesäätiö, Suomen Akatemia ja Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Alkuperäinen julkaisu: 

The public health impact of poor sleep on severe COVID-19, influenza and upper respiratory infections. eBioMedicine. 8 June 2023. doi: https://doi.org/10.1016/j.ebiom.2023.104630.eb