Tutkimustuloksia

Tässä osiossa esittelemme tutkimustuloksia, jotka perustuvat kokonaan tai osittain FinnGen-tutkimusaineistoon ja jotka suomalaisten biopankkien osallistujat ovat mahdollistaneet. Alla kuvatut tutkimusesimerkit antavat hyvän käsityksen siitä, miten FinnGen-tutkimus auttaa lisäämään ymmärrystämme sairauksien geneettisistä riskitekijöistä ja tunnistamaan potentiaalisia uusia lääkekehityskohteita.
Lähikuva auki olevasta ihmissilmästä.
Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin kuusi geenialuetta, jotka liittyvät silmän värikalvon tulehduksen eli iriitin kehittymiseen....
Rivi puupalikoita, joissa on DNA-kaksoiskierteen kuvia. Yksi palikka keskellä on punainen ja erottuu muista.
Suulakihalkioiden esiintyvyys Suomessa on yli kaksinkertainen Euroopan keskiarvoon verrattuna. Tutkimusryhmä tunnisti geneettisiä variantteja, jotka selittävät tämän ilmiön, sekä alueellisen...
Vauvojen mobilelelu, josta roikkuu kolme pehmoeläintä.
Suomalaistutkimuksessa on löydetty geenivirhe, joka vaikuttaa munasolujen kypsymiseen ja johtaa näin naisten hedelmättömyyteen. Löydös toi uutta tietoa lapsettomuuden geneettisistä syistä ja voi...
Abstrakti ympyröistä muodostetty ihmishahmo, jonka alaselän kohdalla on punainen hohtava pallo.
Lannerangan välilevyn pullistuma on yksi yleisimmistä alaselän rakenteellisista muutoksista ja yleisin jalkaan säteilevän kivun eli iskiaskivun aiheuttaja.
Sinisävyinen abstrakti kuva, jossa näkyy kaksi päällekkäin sijoitettua ihmisprofiilia.
Suomalaistutkimus selvitti skitsofrenialääkkeen haittavaikutuksia ja osoitti keuhkokuumeen ja vakavien suolisto-ongelmien olevan oletettua yleisempiä lääkkeen käyttäjillä. Molemmat sivuvaikutukset...
Abstrakti kuva aivoista sinisen eri sävyissä.
Itä-Suomen yliopiston ja yhteistyökumppanien tutkimuksessa tunnistettiin uusia normaalipaineiseen hydrokefaliaan (NPH) liittyviä geenimuutoksia. Kyseessä oli ensimmäinen laajamittainen koko genomin...
Punaisiin lapasiin puetut kädet pitelevät lunta.
Valkosormisuuden eli Raynaud’n taudin taustalta löydettiin kahdeksan immuniteettiin ja verenkiertoon vaikuttavaa geeniä. Tarkemmat solukokeet osoittivat etenkin adrenergisen signaalijärjestelmän...
Nainen ja mies tekemässä kahvakuulaharjoitusta.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimus osoitti, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin...
Aarno Palotien kuva
Helsingin yliopiston vuoden 2024 dosentiksi on valittu tutkimusjohtaja, solubiologian dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Aarno Palotie. Vuoden dosentin valitsee Helsingin yliopiston...
Kaksi tutkijaa, jotka pitävät käsissään DNA-molekyyliä.
Suomalaisilta löydettiin uusi perinnöllinen sairaus, joka ilmenee rajuna mononukleoosina. Geenivirhe voi johdattaa monien eri sairauksien hoitoihin.