Tutkijalle

FinnGen on akateemis-teollinen tieteellinen tutkimusprojekti, joka tähtää sairauksien geneettisten mekanismien parempaan ymmärrykseen ja uusien potentiaalisten lääkeaihioiden tunnistamiseen. Hankkeen kokonaiskestoksi on arvioitu 10 vuotta, josta aktiivisen keräyskauden kesto on 6 vuotta. Tutkimuksessa tullaan analysoimaan jopa 500 000 suomalaisen biopankkinäytteen luovuttajan terveysrekisteri- ja genotyypitystietoa. Tutkimus rahoitetaan yhteistyössä Business Finlandin ja kansainvälisen lääketeollisuuden kanssa.

Hankkeen valmisteluun on osallistunut laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. FinnGen-tutkimushankkeen virallinen vastuuorganisaatio on Helsingin yliopisto. Helsingin Biopankki (HUS) koordinoi biopankkien näytekeräyksiä hanketta varten. Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusjohtaja Aarno Palotie on hankkeen tieteellinen johtaja ja Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen koordinoi biopankkien osuutta. Hankkeessa ovat kuitenkin mukana lähes kaikki suomalaiset biopankit taustaorganisaatioineen. Täten kaikki Suomen yliopistosairaalat ja yliopistot, joissa on lääketieteellinen tiedekunta, ovat edustettuina. Lisätietoa hankkeeseen osallistuvista organisaatioista ja niiden rooleista löydät täältä. FinnGen-hankkeen organisaatio on kuvattu tällä sivulla.

Tutkimuksen aikana tullaan tuottamaan genomitietoa 430 000 suomalaisen näytteestä. Kun tämä yhdistetään biopankeissa jo tällä hetkellä olevaan 70 000 henkilön genomitietoon, 500 000 suomalaisen genomitieto tulee olemaan tutkimuksessa mukana olevien tutkijoiden käytettävissä. Tuotettu genomitieto palautetaan biopankkeihin vuoden välein. Biopankkien kautta tietoa voidaan hyödyntää lääketieteelliseen tutkimukseen biopankkien lupaprosessien mukaisesti.

Tutkimushankkeen osapuolet ovat sopineet, että kaikki tutkimustulokset julkaistaan niin pian kuin mahdollista, viimeistään 12 kk hankkeen päättymisen jälkeen.

FinnGen-projektin etuina UK Biopankkiin ja muihin laajoihin kansainvälisiin hankkeisiin nähden ovat suomalaisten lääketieteellistä tutkimusta helpottava geeniperimä ja laajat kansalliset digitaaliset rekisteritiedot. Lääketieteellisen tutkimuksen kannalta on myös oleellista, että osallistujien joukossa on tarpeeksi erilaisia sairauksia sairastavia potilaita. Suomalaisista biopankeista suurin osa kerää suostumuksia nimenomaan sairaalakäyntien yhteydessä ja siksi potilaiden osuus on selvästi suurempi kuin pääasiassa perusterveitä henkilöitä rekrytoineessa UK Biopankissa. Tutkittavat fenotyypit perustuvat terveydenhuollon rekistereistä saatuun tietoon, joka tutkimushankkeessa muokataan kliinisesti merkittäviksi päätemuuttujiksi. Tätä prosessia suunnittelee laaja asiantuntijaryhmä.