Testosteronin merkitys terveydelle on pienempi kuin yleisesti oletetaan
Testosteroni on tärkein miessukupuolihormoni, jota kuitenkin tarvitaan sekä miesten että naisten elimistössä. Kyseinen hormoni löydettiin 1900-luvun alussa ja on siitä lähtien yhdistetty terveyteen, käyttäytymiseen ja ulkonäköön. Kahvipöytäkeskusteluissa testosteronimääriä onkin pidetty itsestään selvänä selityksenä esimerkiksi miesten ja naisten välisille eroille.
Tuoreessa tutkimuksessaan Taru Tukiaisen ryhmä Helsingin yliopistosta halusi selvittää, missä määrin eri ominaisuudet ovat seurausta aikuisiän testosteronitasoista.
Tulokset osoittivat, että perinnölliset erot aikuisiän testosteronin määrässä vaikuttivat esimerkiksi hemoglobiinitasoihin, naisten lisääntymisterveyteen, hormonaalisiin syöpiin ja miestyyppiseen karvankasvuun. Vaikka havaitut yhteydet tautiriskiin olivat usein selviä, pelkkä testosteronin määrän vaihtelu ei kuitenkaan selittänyt tutkituista sairauksista tai ominaisuuksista huomattavaa osaa.
Lisäksi tutkimuksessa saatiin näyttöä siitä, että testosteronitaso ei ole pääasiallinen syy etenkään aineenvaihduntasairauksille kuten tyypin 2 diabetekselle, vaan paremminkin heijastelee yleistä terveydentilaa.
Biopankit mahdollistivat valtavan tutkimusaineiston
Ryhmä hyödynsi tutkimuksessaan kahta laajaa biopankkiaineistoa, Iso-Britannian biopankkia ja FinnGen-tutkimusta, jotka yhteensä kattoivat yli 625 000 henkilöä.
Ensin tutkimusryhmä muodosti Iso-Britannian biopankin aineiston avulla testosteronin keskimääräistä määrää hyvin ennustavan geneettisen riskisumman. Seuraavaksi he selvittivät tämän geneettisen profiilin yhteyttä erilaisiin testosteroniin liitettyihin sairauksiin ja ominaisuuksiin.
– Biopankkiaineistojen avulla pystyimme testaamaan, onko henkilöillä, joilla on korkeampi perimän kautta määräytyvä testosteronipitoisuus, kohonnut sairastumisriski erilaisiin tauteihin. Yllätyimme itsekin siitä, miten vähän selviä yhteyksiä havaittiin, kertoo tutkimuksen toteuttanut tutkijatohtori Jaakko Leinonen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.
Koska testosteroni on liitetty käyttäytymiseen, tutkijat etsivät mahdollista yhteyttä myös neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Vaikka tutkimus antoi viitteitä siitä, että hormonaaliset tekijät osaltaan vaikuttavat myös näiden taustalla, tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä havaittiin niukasti.
Kultainen keskitie pätee myös testosteronin osalta
Testosteronin määrä elimistössä on yksilöllinen, pitkälti perintötekijöiden sanelema ominaisuus. Kuten hormoneille on ominaista, testosteronitaso kuitenkin voi vaihdella ajan myötä tilanteen ja tarpeen mukaan. Tässä tutkimuksessa keskityttiin testosteronin keskimääräistä tasoa pitkällä aikavälillä kuvaavaan yksilöiden väliseen vaihteluun.
Yleisesti ottaen korkeammilla testosteronitasoilla oli sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia molemmille sukupuolille. Tutkimuksen mukaan testosteronitasoja nostavalla geneettisellä vaihtelulla oli kuitenkin enemmän kielteisiä vaikutuksia naisten kuin miesten terveyteen.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että vaikka testosteroni on tärkeää sekä miehille että naisille, korkeammalla testosteronitasolla voi olla positiivisia vaikutuksia varsinkin miehille. On tärkeää huomata, että tämä kuitenkin pätee ainoastaan normaalin biologisen vaihtelun osalta. Naisilla korkeampi taso on usein epäedullinen esimerkiksi lisääntymisterveydelle, kertoo ryhmänjohtaja Taru Tukiainen.
Alkuperäinen julkaisu
Genetic analyses implicate complex links between adult testosterone levels and health and disease. Jaakko T. Leinonen, Nina Mars, Leevi E. Lehtonen, Ari Ahola-Olli, Sanni Ruotsalainen, Terho Lehtimäki, Mika Kähönen, Olli Raitakari, FinnGen Consortium, Terhi Piltonen, Mark Daly, Tiinamaija Tuomi, Samuli Ripatti, Matti Pirinen, Taru Tukiainen. Communications Medicine 2023. DOI: 10.1038/s43856-022-00226-0
Lue lisää:
Jaakko Leinosen englanninkielinen blog-teksti Nature Portfolio Health Community -sivustolla
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Jaakko Leinonen
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
Ryhmänjohtaja Taru Tukiainen
taru.tukiainen@helsinki.fi
puh. +358-400-911982
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto