Suuri geenitutkimus paljasti uusia riskitekijöitä yleiselle selkäsairaudelle
Tiedote on julkaistu Oulun yliopiston verkkosivuilla 9.6.2026.
Lannerangan selkäydinkanavan ahtauma syntyy, kun alaselän rakenteet rappeutuvat ja kaventavat selkäydinkanavaa. Tällöin kanavassa kulkevat hermot voivat joutua puristuksiin.
Sairaus on yleinen erityisesti iäkkäillä ihmisillä. Kaikilla ahtauma ei aiheuta oireita, mutta osalla se voi vaikeuttaa liikkumista merkittävästi. Tyypillinen oire on niin sanottu katkokävely: kävellessä alaraajoihin säteilevä kipu, puutuminen tai heikkous pakottavat pysähtymään. Oireet helpottavat usein levossa.
Arvioiden mukaan selkäydinkanavan ahtauma koskettaa maailmanlaajuisesti yli sataa miljoonaa ihmistä.
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti sairauden perinnöllistä taustaa analysoimalla yli 780 000 ihmisen geeni- ja terveystietoja. Viitteitä lannerangan selkäydinkanavan ahtauman perinnöllisyydestä on saatu myös aiemmissa tutkimuksissa, mutta sen geneettinen tausta on toistaiseksi ollut melko huonosti kartoitettu.
”Kyse on yhdestä laajimmista lannerangan selkäydinkanavan ahtaumaa käsittelevistä geneettisistä tutkimuksista”, kertoo tutkimuksen pääanalyytikko, tutkijatohtori Ville Salo Oulun yliopistosta.
Tutkimuksessa tunnistettiin 73 aiemmin tuntematonta ja 15 jo tiedettyä geenialuetta, jotka liittyvät lannerangan selkäydinkanavan ahtauman riskiin.
Lisäksi tutkijat tarkastelivat erikseen potilaita, jotka olivat joutuneet selkäleikkaukseen sairauden vuoksi. Heiltä löytyi 32 uutta geenialuetta, jotka näyttävät liittyvän ahtauman vaikeampaan muotoon.
Tutkimuksessa tunnistetut geenialueet liittyvät muun muassa selkärangan rakenteisiin, kudosten rappeutumiseen ja hermoston toimintaan.
Tutkijoiden mukaan löydökset voivat auttaa ymmärtämään paremmin, miksi osa ihmisistä sairastuu oireiseen selkäydinkanavan ahtaumaan ja osa ei.
Pitkällä aikavälillä tieto voi auttaa kehittämään uusia hoitomuotoja ja tunnistamaan riskiryhmiä aiempaa tarkemmin. Tutkijat muistuttavat, että tehokkaampien hoitomuotojen kehittäminen voisi tulevaisuudessa myös vähentää sairauden aiheuttamia terveydenhuollon kustannuksia.
Tutkimus perustuu suomalaisen FinnGen-tutkimuksen sekä Viron ja Ison-Britannian biopankkien laajoihin geneettisiin ja terveystietoihin. Tulokset on julkaistu arvostetussa Nature Communications -tiedelehdessä.
Alkuperäinen julkaisu:
Genetic architecture of lumbar spinal stenosis.
Salo V, Määttä J, Takala J, Heikkilä A; FinnGen; Reimann E, Mägi R; Estonian Biobank Research Team; Reis K, Elhanas AG, Reigo A, Palta P, Esko T, Leinonen V, Karppinen J, Sliz E, Kettunen J.
Nat Commun. 2026 Apr 6;17(1):4920. doi: 10.1038/s41467-026-70935-w.