Long COVIDin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu

Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen Long COVID -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat pitkittyneelle oireille koronavirusinfektion jälkeen kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Nainen istuu ikkunalaudalla ja katsoo ulos ikkunasta, jossa näkyy kerrostaloja. Kuvaan on lisätty suurikokoista viruspartikkelia esittävä grafiikka.
Kuva: Pixabay/Tumisu

Tutkimuksessa löytyi geneettinen riskitekijä kromosomissa 6, FOXP4-geenin alueella. Tämän geenin koodaama proteiini osallistuu erityisesti keuhkojen toiminnan ja immuunipuolustuksen säätelyyn.

Tunnistettu riskitekijä lisää long COVIDin riskiä noin 60 prosentilla. Long COVID on kuitenkin monimutkainen sairaus, ja tämä geneettinen riskitekijä on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Geenitutkimukset voivat jatkossa löytää myös useampia ja tarkempia riskitekijöitä kun aineiston koko ja tarkkuus kasvavat.

Long COVIDiin liittyy monimuotoinen oirekirjo, joka vaihtelee uupumuksesta aivosumuksikin kutsuttuihin kognitiivisiin häiriöihin ja hengitysvaikeuksiin. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä löydöksistä oli havainto siitä, että geneettinen alttius Long COVIDille oli yhteydessä keuhkojen toiminnan säätelyyn. 

– Uupumuksella ja mielen toimintaan, kuten muistiin, liittyvillä oireilla voi usein olla fysiologinen perusta, kertoo kansainvälistä tutkimusyhteistyötä vetänyt tutkijatohtori Vilma Lammi Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

Tulokset korostavat FinnGenin ja muiden väestöpohjaisten tutkimusten merkitystä, kun pyritään ymmärtämään infektion jälkeisiä kroonisia sairauksia.

– Yhdistämällä geenitutkimusta ja solumalleja pääsemme lähemmäs sitä, miksi osa ihmisistä ei palaudu normaalisti virusinfektiosta. Geneettisillä työkaluilla voi löytää myös uusia aikaisemmin tunnistamattomia tautimekanismeja. kertoo ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopistolta.

Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Harvardin yliopistosta, Karoliinisesta Instituutista, Viron biopankista sekä laajoista kansainvälisistä tutkimushankkeista. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Genetics -tiedelehdessä.

Alkuperäinen julkaisu:
“Genome-wide association study of long COVID”  Lammi et al. Nat Genet. 2025 May 21. https://www.nature.com/articles/s41588-025-02100-w