Lehdistötiedote: Merkittävä tutkimusinvestointi Suomeen: FinnGen pyrkii läpimurtoihin sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa

Suomessa on käynnistynyt uusi, ainutlaatuinen tutkimushanke, jonka avulla ymmärretään entistä paremmin sairauksien syitä ja mahdollisia hoitomuotoja. FinnGen-tutkimuksessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä verinäytteitä ja tavoitteena on saada mukaan 500 000 suomalaista. Tutkimushankkeen arvioidaan kestävän kuusi vuotta ja sen budjetti on lähes 60 miljoonaa euroa.
Suomimaisema

 

Tutkimuksella pyritään saavuttamaan laaja-alaista hyötyä paitsi Suomelle myös maailmanlaajuisesti. Tutkimushanke perustuu perimästä saatavaan tietoon eli genomitietoon, joka yhdistetään kansallisissa terveydenhuollon rekistereissä olevaan tietoon. Tutkimuksessa näytteitä käsitellään vain koodattuna ja tietoturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Hankkeen läpimurrot jalkautuvat aikanaan terveydenhoitoon. Tutkimuksessa voidaan esimerkiksi löytää uutta lääkekehitykseen hyödynnettävissä olevaa tietoa sekä keinoja ennaltaehkäistä sairauksia. Korkealaatuinen FinnGen-hanke lisää varmasti myös Suomen houkuttelevuutta tutkimusmaana kansainvälisesti, korostaa tutkimusjohtaja Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

FinnGen-tutkimusta rahoittavat Tekes 20 miljoonalla eurolla ja kansainväliset lääkeyritykset AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Celgene, Genentech, osa Roche-yhtymää, MSD ja Pfizer yhteensä jopa 39 miljoonalla eurolla. Hanketta koordinoivat Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tutkijat.

Koko Suomen kattava FinnGen-tutkimushanke on kuitenkin suomalaisten yhteinen tutkimus, jonka merkittävimmät löydökset voivat löytyä kenen tahansa näytteestä ja auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Jokainen suomalainen voi olla osa tutkimusta antamalla suostumuksen oman näytteensä tallettamisesta biopankkiin.

Vastaavan kokoluokan tutkimuksia on maailmassa vain muutama. Suomalaisten ainutlaatuisen perimän ansiosta genomitietoa on nopeampi analysoida ja löydösten todennäköisyys on korkeampi kuin geeniperimältään erilaistuneissa väestöissä.

Suomessa on harvinaisen hyvät edellytykset koko väestön kattavalle geenitutkimukselle. FinnGen-hankkeessa tehdään myös poikkeuksellisen laajaa ja avointa yhteistyötä, johon osallistuvat biopankit, yliopistot, sairaanhoitopiirit, terveysteollisuus sekä toivottavasti sadat tuhannet suomalaiset, kertoo Helsingin Biopankin johtaja Kimmo Pitkänen.

Tutkimusorganisaatioiden, biopankkien ja kansainvälisen lääketeollisuuden lisäksi tutkimushanke on herättänyt myös kotimaisten bioalan yritysten kiinnostuksen, sillä FinnGen-tutkimuksen tuottamat mahdollisuudet voivat vahvistaa Suomen yritystoimintaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden innovaatiotoiminta on yksi Tekesin strategisista painopisteistä. Erittäin korkeatasoisen tutkimuksen FinnGen-hanke voi johtaa maailmanluokan innovaatioihin ja synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa maahamme, toteaa Tekesin Terveys- ja hyvinvointiteemasta vastaava kehitysjohtaja Minna Hendolin.

Näytteitä tarvitaan joka puolelta Suomea tuhansittain, sillä ratkaisut yksilöiden sairauksiin ja terveyteen löytyvät vain suuria massoja tarkastelemalla. FinnGen-tutkimus hyödyttää suomalaisia myös tulevaisuudessa.

Voimme FinnGen-tutkimushankkeella luoda pohjaa uusille terveysinnovaatioille ja yksilöllisille hoidoille. Hankkeen päättymisen jälkeen kaikki tutkimuksen aikana tuotettu tieto jää suomalaisten biopankkien omistukseen ja on jatkossa suomalaisten tutkijoiden ja yritysten hyödynnettävissä, Palotie summaa ja toivottaa kaikki suomalaiset mukaan tutkimusmatkalle perimäämme.

 

Lisätietoja:

 

Aarno Palotie, tutkimusjohtaja

Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto

Broad Institute of MIT and Harvard ja Massachusetts General Hospital

p. 041 501 5915

aarno.palotie@helsinki.fi

 

Minna Hendolin, kehitysjohtaja

Tekes

p. 050 5577665

minna.hendolin@tekes.fi

 

www.finngen.fi

 

Liite 1            Hankekumppanit

 

Hankkeen koordinointi:

Helsingin yliopisto, HiLIFE, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

 

Rahoittajat:

Tekes

Abbvie

AstraZeneca

Biogen

Celgene

Genentech, osa Roche-yhtymää

MSD

Pfizer

 

Biopankit ja niiden taustaorganisaatiot:

Auria Biopankki

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Turun yliopisto

Satakunnan sairaanhoitopiiri

Vaasan sairaanhoitopiiri

 

Helsingin Biopankki

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Helsingin yliopisto

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

 

Hematologinen Biopankki

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu

Suomen hematologiyhdistys r.y.

Helsingin yliopisto, HiLIFE, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)

 

Itä-Suomen Biopankki

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Itä-Suomen yliopisto

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote)

Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

 

Keski-Suomen Biopankki

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Jyväskylän yliopisto

 

Pohjois-Suomen Biopankki Borealis

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Oulun yliopisto

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä Nordlab

Lapin sairaanhoitopiiri

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä (Soite)

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

 

Tampereen Biopankki

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tampereen yliopisto

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

 

THL Biopankki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

 

Veripalvelun biopankki

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu